Raskasta, mutta niin rakasta!
23.05.2011 - 19:33 / Kuhis.
5 vastausta - “Raskasta, mutta niin rakasta!”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Sarjakuvaa perheeksi kasvamisesta.
Yhteydenotot:
jenni.kuhalainen (ät) gmail.com
- toukokuu 2016
- tammikuu 2015
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- huhtikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
Linkit
- Ananaskonvehti
- Emmi Valve Fan Club
- En vaan OSAA!
- Fac Ut Vivas
- Feministi puussa
- Harmaan pupun päiväkirja
- Jupun sarjisblogi
- Kirahvikirja
- Kuvatuksia
- Mad Teaparty!
- Mari seikkailee edelleen
- Mitä nyt taas
- Muhvun sarjisblogi
- Muuran blogi
- Päiväkuvitelmia
- Piri piri pirisee
- Prague Race
- Sähköjänis
- Suden hetki
- susi sorakuopassa
- Toni Tirrin vuodatus
- Vasemmalla käjellä
23.05.2011 - 20:48
hihi, luin ensin että ”kultapieru” tuolta alusta ja repeilin vaan sille kuinka voin sieluni silmin sut nähdä hellittelemässä papua tuolla sanalla 🙂
Mutta sitten luin eteenpäin ja: aww… ^____^
24.05.2011 - 18:01
Vinkki 🙂
Itse nukuin lapsen kanssa isossa sängyssä. Rakensin peitosta ”esteen”, etten vahingossakaan kierisi lapsen päälle. En kyllä koskaan edes meinannut, jotenkin se vaisto on niin suuri.
Ja asiaan: vauva alkoi itkeä, kierähdin kyljelleni ja tissi suuhun. Oma uni ei katkennut niin pahasti ja saatoin jopa torkkua imetyksen aikana 🙂
Päivällä jaksoi taas paremmin, kun unet eivät katkenneet niin pitkiksi ajoiksi. Olettaen siis, että Papu itkee nälkäänsä, eikä ole koliikkilapsi?
Jaksamisia <3
25.05.2011 - 2:03
Kiva huutonauraa näin pikkuyön tunteina tuolle ”ÄÄÄÄMMÄÄÄÄÄÄ” -tekstille ja mielikuvalle vauvasta joka kutsuu äitiään ämmä-nimellä halutessaan tämän paikalle 😀 Aijai!
13.09.2011 - 14:00
Olen lukenut tuon monta kertaa ennenkin (uusia odotellessani), mutta nyt vasta luin tuosta ”kultapieru”. =D
15.09.2011 - 14:48
Nää on ihania, ja kun ne on vielä totta, kuvaat niitä tosi kivalla tavalla 🙂 Vauva-arjessa on raskasta, mutta yleensä riittää vaan toi lapsen hymy ja ”Hää!” niin saa voimavarannot monen kertasesti takas! Lisää odotellessa!